Binga Tupamäki

Tuloveroa alas – leveä verokiila syö työpaikkoja ja tehokkuutta

Verotuksella on kaksi tärkeää tehtävää: kerätä varoja julkisen sektorin menojen kattamiseksi sekä ohjata taloudellista toimintaa päättäjien haluamaan suuntaan. Verotus kuitenkin yleensä vääristää muuttamalla ihmisten käyttäytymistä verrattuna tilanteeseen, jossa ei veroteta. Esimerkiksi ansiotulon progressiivisesta verotuksesta seuraa ihmisten halukkuus tehdä vähemmän töitä tai ostaa palveluita omiin kotitöihinsä verokiilan takia. Verotus vähentää taloudellista aktiivisuutta, jossa ideaalitilanteessa raha liikkuisi ihmiseltä toiselle nopeasti ja vaivatta.

Otetaan esimerkiksi hyvätuloinen konsultti Maria, joka on työssäkäyvä pienten lasten äiti. Kiire ei hellitä, mutta ruuhkavuosista selviytyisi helpommin, jos voisi kohtuuhintaan ostaa apua kotiin.

Nyt se on kannattamatonta – Marian pitäisi ansaita noin 430 euroa bruttopalkkaa, jotta voisi palkata 100 eurolla esimerkiksi siivoojan. 330 euroa menee veroihin. Näin suuren verokiilan takia kotitalouksien ei kannata työllistää alan työntekijöitä, vaikka he tekisivät työn tehokkaammin kuin esimerkin stressaantunut uraäiti Maria. Tämä johtuu siitä, että ostettua tuntia kohden Marian on tehtävä lisää töitä ainakin kaksi tuntia, vaikka Maria tienaisi yli kaksi kertaa enemmän kuin siivooja. Järjestelmän epäedullisuuden takia joko a) siivooja jää ilman töitä tai b) siivoja palkataan pimeästi.

Suomen verokiila OECD-maiden leveimpiä. Se oli vuonna 2017 43 prosenttia, kun teollisuusmaiden keskimääräinen verokiila oli 35,9 prosenttia. On puhtaasti arvokysymys, tuemmeko palveluja julkisella puolella vai halutaanko lisää menestyviä yrityksiä esimerkiksi kotitalous- ja kaupan alalle. Jos haluamme antaa kansalaisille lisää oikeuksia omaan omaisuuteensa, lisää oikeuksia päättää minkälaista apua he tarvitsevat ja lisää oikeuksia tukea sellaista toimintaa, joka hyödyttää heitä ja koko Suomea taloudellisesti, tulee meidän hyvin selkeästi alentaa tuloveroa.