Aluevaalit

Länsi-Uusimaa

Hyvinvointialueiden uudistus vaatii korjausliikkeitä. Minulla on esittää kolme konkreettista kokonaisuutta, jolla leikataan hallinnollisesta päällekkäisyydestä sekä tehdään palveluista enemmän asiakaslähtöisiä.

Ensinnäkin aluevaaleista ja aluevaltuustoista tulee luopua pikimmiten. Kuntavaalit riittää, ja kunnille tulee antaa mahdollisuus nimetä aluehallitus suoraan. Toiseksi Länsi-Uudenmaan on yhdistyttävä koko muun Uudenmaan kanssa yhtenäiseksi Uudenmaan alueeksi. Erillisissä hyvinvointialueissa ei ole mitään järkeä. Lopuksi tärkein: asiakaskokemusta on parannettava huimasti. Hyvinvointialueiden rajojen ei tulisi näkyä arjessa, vaan kansalainen voi itse varata ajan digitaalisesta kalenterista maanlaajuisesti.

Viimeiset aluevaalit

Näennäisvaaleista luovuttava

Mitä todennäköisemmin aluevaaliehdokas on myös kuntavaaleissa ehdolla. Tähän painostetaankin puolueiden toimesta, koska heidän on pakko pelata vaalijärjestelmän armoilla. Myös siksi ns. triplamandaatista eli kunnallisesta, alueellisesta ja valtiollisista luottamustoimesta nauttii yli puolet kansanedustajista. Aluevaltuutetuista jopa 77 % ovat istuvia kunnanvaltuutettuja. Herää perusteltu kysymys, onko järkeä äänestää näin monta kertaa, kun luottamuksen saa joukko ehdokkaista?

Kunnille suora edustus

Aluevaalien sijaan kunnille tulisi antaa suora edustus aluehallituksiin. Paikallispolitiikassa on paljon käytännöllisempää, jos suuresta joukosta valitaan yksillä vaaleilla luottamuksen ansaitsevat poliitikot. Tämän jälkeen poliitikot voivat järjestäytyessään valita pätevimmät erilaisten toimielinten hallituksiin, lautakuntiin ja jaostoihin.

Aluehallitus hoitaa homman

Aluevaltuustojen poliittinen merkitys on vähäinen, mutta vastaavasti aluehallituksille on odotetusti myönnetty laajat toimivaltuudet, jotka takaavat tehokkaan poliittisen päätöksenteon. Se on hyvä asia – aluehallitukset toimivat kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Aluehallitusten tehtävänjako ei siten muuttuisi, vaan ainoastaan aluehallituksen valintatapa.

Hyvinvointialueiden otettava kantaa

Valitettavasti päätös aluevaalien lakkauttamisesta on lopulta eduskunnan harteilla. Kuitenkin tulevien aluevaltuustojen asennoituminen vaikuttaa merkittävästi eduskunnan haluun muuttaa lakia hyvinvointialueista. Pitkällä tähtäimellä koko hyvinvointialueista on luovuttava ja siirryttävä 5 yliopistolliseen sairaanhoitopiiriin tai yhteen kansalliseen terveyspalveluverkkoon.

Hyvinvointialueita vähennettävä

Nykytilanne on surkea

Sosiaali- ja terveysuudistuksella oli kaksi tavoitetta. Turvata kansalaisten yhdenvertaiset palvelut sekä hillitä kustannusten kasvua. Valitettavasti nykyinen ratkaisu 21 hyvinvointialueesta ei vastaa näihin tavoitteisiin. Erityisesti Uudenmaan erillisratkaisu jakaa yksi maakunta neljään osaan oli järjetön. Nykyinen malli luo hallinnollisia päällekkäisyyksiä ja lisäkustannuksia ja siksi alueita on yhdistettävä.

Liian kova hinta

Helsingissä kaupunki järjestää edelleen sote-palvelut kuten ennenkin. Helsingissä sote-kustannukset ovat kasvaneet 5 % eli inflaation ja palkkaratkaisun kustannusten verran. Muualla Suomessa hintalappu kasvoi keskimäärin yli 10 % alueuudistuksen myötä. Näin ollen hyvinvointialueiden rakenteellinen hinta oli noin 5 % koko rahoituksesta, mikä voidaan nähdä epäonnistumisena.

Korjaustyö edessä

Alun perin ehdotuksena oli vain yksi Uudenmaan hyvinvointialue – ja laajemminkin suuremmat alueet. Nykyinen aluejako ei perustu asiantuntijoiden arvioihin 5 yliopistollisen sairaalan piireistä. Se oli keskustalaisten vaatima kompromissi nykyisen kestämättömän kalliin palveluverkon suojaamiseksi. Meidän on korjattava nämä virheet ja aloitettava Uudestamaasta.

Nykytilanne on surkea

Sosiaali- ja terveysuudistuksella oli kaksi tavoitetta. Turvata kansalaisten yhdenvertaiset palvelut sekä hillitä kustannusten kasvua. Valitettavasti nykyinen ratkaisu 21 hyvinvointialueesta ei vastaa näihin tavoitteisiin. Erityisesti Uudenmaan erillisratkaisu jakaa yksi maakunta neljään osaan oli järjetön. Nykyinen malli luo hallinnollisia päällekkäisyyksiä ja lisäkustannuksia ja siksi alueita on yhdistettävä.

Liian kova hinta

Helsingissä kaupunki järjestää edelleen sote-palvelut kuten ennenkin. Helsingissä sote-kustannukset ovat kasvaneet 5 % eli inflaation ja palkkaratkaisun kustannusten verran. Muualla Suomessa hintalappu kasvoi keskimäärin yli 10 % alueuudistuksen myötä. Näin ollen hyvinvointialueiden rakenteellinen hinta oli noin 5 % koko rahoituksesta, mikä voidaan nähdä epäonnistumisena.

Korjaustyö edessä

Alun perin ehdotuksena oli vain yksi Uudenmaan hyvinvointialue – ja laajemminkin suuremmat alueet. Nykyinen aluejako ei perustu asiantuntijoiden arvioihin 5 yliopistollisen sairaalan piireistä. Se oli keskustalaisten vaatima kompromissi nykyisen kestämättömän kalliin palveluverkon suojaamiseksi. Meidän on korjattava nämä virheet ja aloitettava Uudestamaasta.

Sujuvampi käyttöjärjestelmä

Puhelinlangat laulaa

Potilaita neuvotaan puhelinlinjalta toiselle, vaikka hänen voisi yhtä hyvin hoitaa ajanvarauksensa itse netistä. Aivan ensiksi hyvinvointialueiden tulisi avata digitaalinen ajanvarauskalenteri. Yksityinen sektori on tässäkin asiassa kirittäjä. Siellä asiakas voi varata ajan suoraan yhdestä järjestelmästä maanlaajuisesti. Mikä hienointa, siellä voi olla jopa suoraan yhteydessä omaan lääkäriin. Niin myös kuntalaisella tulisi olla vapaus valita itselleen joko lähempi aika tai lähempi toimipiste – kumpi vain on kätevämpää.

Hyvä hallinto on näkymätön

Jokaisella hyvinvointialueella on omia järjestelmiään, nettisivustojaan ja toimintatapojaan, mikä tekee palveluiden käyttämisestä haastavaa. Hyvinvointialueiden rajojen ei tulisi näkyä arjessa. Palveluiden tulisi toimia siten, ettei käyttäjän tarvitse edes tietää mistä hyvinvointialueesta on kyse. Joskus toisen hyvinvointialueen palvelu saattaakin olla lähempänä. Myyrmäkeläisen ei tarvitsisi mennä Tikkurilaan, jos Espoon palvelupiste on kätevämpi. Tämä vaatii valtakunnallisen tietojärjestelmän rakentamista, johon kaikki hyvinvointialueet ovat sitoutuneita.